Rentotapaus podcast jakso 12 Maisa Lehtinen - Esihenkilön jaksaminen muutostilanteissa

Vieraana psykologi ja coach Maisa Lehtinen.

Esihenkilö muutoksen keskellä - miten pitää huolta omasta jaksamisesta?

Miksi juuri esihenkilöt uupuvat muutoksessa – vaikka heidän pitäisi olla ne, jotka kannattelevat muita?

Tässä Rentotapaus-podcastin jaksossa Saara Hyvönen keskustelee psykologi ja coach Maisa Lehtisen kanssa esihenkilöiden jaksamisesta, resilienssistä ja siitä, mitä tapahtuu työyhteisöissä epävarmuuden keskellä.

Muutostilanteet kuormittavat – mutta myös paljastavat

Maisa Lehtisen mukaan työelämässä on tällä hetkellä paljon epävarmuutta: muutoksia, muutosneuvotteluja ja tilanteita, joissa tulevaisuutta on vaikea ennakoida.

Tämä näkyy sekä yksilöissä että organisaatioissa.

Epävarmuus ei jää vain yksilön kokemukseksi – se tarttuu.
Tunneilmasto leviää työyhteisössä nopeasti.

hätä tarttuu
kiire tarttuu
reaktiivisuus lisääntyy

Ja samalla katse kääntyy esihenkilöön.

Häneltä odotetaan:

rauhoittamista
ymmärrystä
suuntaa

Mutta juuri samaan aikaan esihenkilö voi itse olla epävarmuuden keskellä.

Muutokset näkyvät työelämässä aiempaa vahvemmin

Maisa kertoo, että muutoksen ja epävarmuuden teemat näkyvät tällä hetkellä vahvasti hänen asiakastyössään. Organisaatioissa kohdataan monenlaisia muutoksia, ja epävarmuus tulevaisuudesta puhuttaa niin yksilöitä kuin työyhteisöjäkin. Monilla toimialoilla käydään läpi tilanteita, joita ei aiemmin ole samalla tavalla koettu – esimerkiksi taloudellista epävarmuutta, lomautuksia, irtisanomisia ja organisaatiomuutoksia.

Kun työyhteisössä syntyy epävarmuutta tai huolta, katse kääntyy usein luonnollisesti esihenkilöön. Häneltä odotetaan rauhoittamista, kuuntelua, ymmärrystä ja suunnan näyttämistä. Samaan aikaan myös esihenkilö voi itse olla keskellä samaa epävarmuutta ja joutua toimimaan tilanteessa, jossa hänelläkään ei ole kaikkia vastauksia.

Epävarmuus vaikuttaa koko työyhteisön toimintaan

Jakson aikana Maisa nostaa esiin, että kuormitus ja epävarmuus näkyvät työyhteisöissä monin tavoin. Toiset vetäytyvät kuormittuessaan enemmän itseensä, alkavat syyllistää itseään tai ottavat liikaa vastuuta asioista, joihin eivät voi vaikuttaa. Toisilla kuormitus voi näkyä voimakkaampina tunteina, ärtymyksenä tai reaktiivisuutena.

Maisa muistuttaa, että tunteet tarttuvat herkästi työyhteisössä. Kiire, hätä ja epävarmuus voivat levitä nopeasti ihmisten välillä, jolloin koko organisaation ilmapiiri voi muuttua ylivirittyneeksi ja reaktiiviseksi. Tällaisessa tilanteessa asioista ei välttämättä enää puhuta avoimesti, vaan syntyy herkästi tulkintoja, oletuksia ja huhuja.

Samalla hän korostaa, että työyhteisön aiempi kulttuuri vaikuttaa paljon siihen, miten muutoksista selvitään. Jos organisaatiossa on jo valmiiksi hyvä keskustelukulttuuri, luottamusta ja yhteistyötä, vaikeat tilanteet voivat jopa tiivistää yhteisöä entisestään. Jos taas taustalla on jo valmiiksi vastakkainasettelua tai luottamuspulaa, epävarmuus voi kärjistää niitä entisestään.

Esihenkilön jaksaminen heijastuu suoraan muihin

Maisa painottaa, että esihenkilö on usein työyhteisössä suurennuslasin alla. Se, miten esihenkilö voi, näkyy väistämättä myös hänen johtamisessaan.

Kun oma jaksaminen alkaa horjua, se voi näkyä esimerkiksi epäjohdonmukaisuutena, ennakoimattomuutena tai siinä, että toiminta vaihtelee voimakkaasti päivästä toiseen. Työntekijät saattavat alkaa varoa, mitä ja milloin asioita uskaltaa ottaa puheeksi, jos esihenkilön reaktiot vaihtelevat voimakkaasti tilanteesta riippuen.

Maisa korostaa, että esihenkilö saa olla inhimillinen ja myös hänen tunteensa saavat näkyä. Samalla hänen on kuitenkin tärkeä tunnistaa oma vaikutuksensa ympäristöönsä. Jos oma kuormitus alkaa näkyä niin, että muut joutuvat jatkuvasti varomaan tai kannattelemaan esihenkilöä, alkaa se vaikuttaa koko työyhteisön turvallisuuden tunteeseen.

Mielen peruskunto tukee johtamista haastavissa tilanteissa

Jakson aikana Maisa puhuu myös “hyvästä mielen peruskunnosta”, jolla hän viittaa psyykkiseen joustavuuteen ja siihen, miten hyvin ihminen kykenee toimimaan myös kuormittavissa tilanteissa.

Hän vertaa sitä fyysiseen peruskuntoon: aivan kuten fyysinen kunto auttaa jaksamaan rasitusta paremmin, myös psyykkinen peruskunto auttaa kohtaamaan vaikeita tilanteita ja palautumaan niistä.

Maisan mukaan hyvä mielen peruskunto rakentuu arjen perusasioista, omasta joustavuudesta, ennakoinnista ja siitä, että ihminen tunnistaa, mikä tukee hänen omaa jaksamistaan.

Jos tämä perusta puuttuu, johtamisessa voi näkyä helposti ääripäitä. Esihenkilö voi joko vetäytyä, vältellä tilanteita ja kadota työntekijöiden tavoittamattomiin – tai vaihtoehtoisesti alkaa johtaa liian kovalla otteella, jolloin vuorovaikutus muuttuu helposti etäiseksi tai autoritääriseksi.

Resilienssi ei tarkoita tunteiden sivuuttamista

Maisa muistuttaa, että resilienssiä ei pidä ymmärtää väärin. Kyse ei ole siitä, että vaikeat asiat pitäisi vain ohittaa nopeasti tai että työyhteisössä pitäisi väkisin ylläpitää positiivisuutta.

Sen sijaan resilienssi tarkoittaa hänen mukaansa joustavuutta – kykyä kohdata haastavat tilanteet realistisesti, tunnistaa tunteet ja antaa niille tilaa, mutta myös kykyä jatkaa eteenpäin tilanteen vaatimalla tavalla.

Hän korostaa, että haastavat tilanteet saavat tuntua haastavilta. Tunteille pitää olla tilaa, eikä niitä voi ohittaa liian nopeasti. Jos vaikeista asioista ei voida puhua avoimesti tai tunteille ei anneta tilaa, kyse ei ole aidosta resilienssistä.

Hengittävä työpäivä tukee palautumista

Yksi jakson teemoista on myös niin sanottu hengittävä työpäivä. Maisa kuvaa hengittävää työarkea sellaiseksi, jossa työpäivässä on riittävästi liikkumavaraa, taukoja ja mahdollisuuksia pysähtyä.

Vastakohtana hän kuvaa työpäivää, joka “huohottaa” – eli päivää, joka on täynnä keskeytyksiä, jatkuvaa tavoitettavuutta, kiirettä ja ylivirittyneisyyttä ilman luonnollisia taukoja.

Tällainen työrytmi näkyy hänen mukaansa nopeasti myös kehossa. Hengitys muuttuu pinnalliseksi, keho käy ylikierroksilla ja vireystila nousee jatkuvasti liian korkealle. Pitkittyessään tämä voi näkyä esimerkiksi päänsärkynä, ahdistuksen tunteena, puristuksena kehossa ja yleisenä ylikuormittuneisuutena.

Maisa painottaa, että jo pienet pysähtymiset päivän aikana voivat auttaa katkaisemaan tätä kuormitusta. Hän nostaa esiin esimerkiksi aisteihin keskittymisen harjoitukset keinona palauttaa huomio hetkeksi nykyhetkeen ja rauhoittaa omaa olotilaa.

Rajat ja joustavuus vaativat tasapainoa

Keskustelussa käsitellään myös rajojen vetämistä työelämässä. Maisa kuvaa, että sekä liiallinen joustavuus että liiallinen joustamattomuus voivat olla ongelmallisia.

Jos ihminen joustaa jatkuvasti muiden tarpeiden mukaan eikä tunnista omia rajojaan, hän voi helposti kadottaa yhteyden omiin tarpeisiinsa ja omaan jaksamiseensa. Toisaalta jos rajat ovat liian kovat, vuorovaikutus kärsii ja yhteistyö vaikeutuu.

Tasapaino löytyy hänen mukaansa siitä, että ihminen kykenee tunnistamaan omat tarpeensa ja rajansa, mutta pystyy samalla huomioimaan myös muut.

Keskustelukulttuuri vaikuttaa työhyvinvointiin

Maisa nostaa lopuksi esiin, että yksi asia, jonka hän toivoisi muuttuvan työelämässä, on keskustelukulttuuri. Hän toivoo työpaikoille enemmän avointa ja rakentavaa vuorovaikutusta sekä vähemmän vastakkainasettelua.

Hän painottaa erityisesti “minä-puhetta” – eli sitä, että omista kokemuksista ja tunteista puhutaan omasta näkökulmasta käsin ilman oletuksia muiden ajatuksista tai motiiveista.

Lisäksi hän korostaa ajantasaisen palautteen merkitystä. Mitä pidempään vaikeita asioita jätetään käsittelemättä, sitä enemmän tilanteisiin ehtii kertyä tulkintoja, oletuksia ja väärinymmärryksiä.

Pienikin hengähdys voi auttaa

Jakson lopussa Maisa muistuttaa:

kaikkea ei tarvitse ratkaista heti
kaikkea ei tarvitse kantaa yksin
pienikin pysähtyminen voi auttaa

Se ei muuta tilannetta –
mutta voi muuttaa sitä, miten siitä selviää.

🎧 Kuuntele koko jakso Rentotapaus-podcastista, jos haluat ymmärtää syvemmin:

miten esihenkilön jaksaminen rakentuu
miten kuormitus näkyy työyhteisössä
ja mitä voit tehdä jo tänään oman jaksamisesi tueksi

Tilaa Maisan ilmainen äänite - Rauhoita levoton mieli. Äänitteen harjoitukset tehdään luonnossa kävellen. Tämä harjoitus on sinulle, joka haluat pysähtyä tähän hetkeen ja antaa aikaa itsellesi.

https://www.maisalehtinen.fi/rauhoita-levoton-mieli/

Maisa Lehtisen LinkedIn profiili:

https://www.linkedin.com/in/maisalehtinen/

Saaran maksuttomat materiaalit:

Lataa ilmainen Nukahda nopeammin 5 päivässä -videosarjani:

https://www.rentotapaus.fi/f/nukahdanopeammin

Lataa tästä maksuton rentoutusäänite:
https://www.rentotapaus.fi/f/rentoutushetki

Palautuminen: Selvitä kokonaiskuormituksesi Firstbeat-mittauksen avulla (1-12 kk). Miten palaudut työpäivästä ja yön aikana? Tuet samalla tämän podcastin tekoa. Kysy lisää Saaralta: https://www.rentotapaus.fi/support

Rentotapaus kotisivut: https://www.rentotapaus.fi/
Linktree linkit: https://linktr.ee/rentotapaus
Facebook: https://www.facebook.com/rentotapaus
Instagram: https://www.instagram.com/rentotapaus/
Youtube: https://www.youtube.com/@rentotapaus
LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/rentotapaus/
LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/saara-hyvonen/

Kategoriat: : Podcast